Kuudentena päivänä oli viimeinen mahdollisuus ahmia Messukeskuksen hallinäytöksiä, siksipä täytin niillä päiväni. Aamun aloitti upea Mäntsälän Voimistelijat kokonaisuudellaan Heart of Stone. Jälleen uusi näkökulma toteuttaa hallinäytös kooten lyhyitä ohjelmapätkiä eri ikäisiltä kokonaiseksi tarinaksi, näin myös koko porukka liikkui vähän väliä pramilla. Voimakas, ilmaisullinen, täsmällinen. Olen jo pidemmän aikaa ollut Mäntsälän Voimistelijoiden Hengettärien fani, karismaattisuus näkyi jälleen lavalla, heillä on kyllä maaginen taito siihen, mutta ihana oli huomata, miten yhtenäisesti koko seuran joukko hengitti tarinaa.
|
Mäntsälä Gymnastics with HJM-team |
Seuraavaksi kävin ihastelemassa Oulun Voimisteluseuran ja Oulun Naisvoimistelijoiden yhteisponnistuksen Urban Winter. Olin tarkoituksella jättänyt sydäntäni lähimpänä olevan kokonaisuuden viimeiselle päivällä, jotta se ehtisi viikon aikana vapautua huippuunsa. Ja niinhän se vain oli, upeaa katsottavaa! Kokonaisuus, jossa draaman kaari ylsi alusta loppuun ja silmälle oli monenlaista seurattavaa lavalla. Koko elämänkaari oli edustettuna ja hyvin monenlaisista rooleista löytyi jokaiselle seuratoimijalle mielekäs osansa, aitoa huumoria ja hurmaava, taidokas koreografia. Olin tosi ylpeä katsomossa, hyvä Oulu!
|
Osaava koreografijoukko Iina Lepistö, Pia Hannus, Annu Tertsunen, Irma Ala-aho, Marja Seppänen, Nina Ylitalo |
Hallinäytösten tohinassa näkee aina tuttuja. Ihana yllätys oli nähdä Puhakaisen Heliä Lappeenrannasta. Heli edustaa minulle Jumppakoulumaailman äitihahmoa, joka veti aikanaan meidän Jumppakoulukehittämisryhmää, lempeä ja sydämellinen tahtonainen, jolla on vankka kokemus voimistelun taidon portaista lapsista huipulle.
|
Heli, jonka halauksessa on sylillnen lämpöä |
Seuraavaksi kiiruhdin Speakers Corneriin, jossa aiheena oli Large Group Performance. Meidät kenttäohjelmakoreografit eri maista oli kutsuttu keskustelemaan tulevaisuuden näkymistä, yhteistyökuvioista ja haasteista. Yhteiskoulutusta kaivattaisiin ja myös selkeää työkalua tietokoneelle, joka olisi koreografiatyössä apuna. Tulevaisuudessa kenttäohjelmien väline- ja telinekokeiluja halutaan enemmän sekä maailmanlaajuisesti osallistujia yhteisohjelmien muodossa.
|
Speakers Cornerissa riitti kiinnostusta kenttäohjelma-teemaan |
|
Huikean rohkean, yli 2000 osallistujan World Team -kenttäohjelman toinen koreografi Marja Kallioniemi |
Seuraavaksi näin Voimistelu- ja Urheiluseura Elisen kokonaisuuden Elise Fantasia, Seasons of Surprise. Värikästä ja iloista huippuvoimistelua rytmisen voimistelun tanssillisen voimistelun Suomen mestareilta. Laatua, viimeisteltyä, harkittua. Kokooman Sibeliuksen musiikkiin tehty lintukoreografia oli linjakas ja läsnäolo lavalla vetää puoleensa. Viikon aikana olen vähän väliä törmännyt Kokooman pyöräkaravaaniin milloin missäkinpäin tapahtumaa. Mistähän se kaikki energia tulee??? Valloittavia ja reippaita, taitavia voimistelijanaisia, todellisia idoleita monelle nuoremmalle. Ihailen heidän tapaansa heittäytyä ja olla avoimena aina uuteen haasteeseen.
|
Elisen rytmisen huippuja |
|
Elisen tanssillisen voimistelun Kokooma-joukkue, jälleen yksi lempparijoukkueistani, joita seuraan |
Näin toiseksi viimeisenä tapahtumapäivänä official shopissa oli alet. Pikkusen jonoa...
|
Tärähtänyttä shoppailumeininkiä |
Koska Gymnaestrada on ohjelmaa pullollaan kannattaa treffejä sopia joko hallinäytösten yhteyteen tai esimerkiksi joukkoruokailuun :D Lounastreffit pidin Vantaan Voimisteluseuran Hannele Ahlqvistin kanssa, jonka kanssa olen toiminut hallinäytösten valintaraadissa ja lisäksi hän on mentoroinut Connections-kenttäohjelmakokonaisuutta. Sparraaja, visionääri, niin paljon nähnyt, kokenut ja luonut, ettei moni tässä maassa. Hannelen koulutuksissa olen saanut olla 2000-luvun alusta asti ja olen kiitollinen, että siitä lähtien yhteydenpitomme on säilynyt ja yhteinen sävel löytyy joka kerta on kohtaamme. Kiitos, kiitos ja kiitos Hannele, olet mahdollistanut minulle paljon!
|
The Guru, mentori Hannele |
Iltapäivän kulutin vielä neljän hallinäytöksen parissa. Italian naisten tanssikokonaisuus sykähdytti läsnäolollaan. Sveitsi toi härveleitä ja iloa. Saksa näytti isä-tytär voimistelua. Helmi löytyi kuitenkin vihoviimeisestä hallinäytöksestä, kun Norjan pojat saivat valtaisan wau-efektin yhdistämällä koripallon donkkaukset ja trampat, voltteja ja koreja pareittain ja ryhmänä sellaisella tykityksellä että kädet ja ääni oli turrana shown jälkeen tapauttamisesta ja huutamisesta. Ei ihme että halli pursusi viimeisille minuuteille niin paljon väkeä.
|
Italia |
|
Sveitsi |
|
Saksan isä-tytär voimistelu |
|
Norjan ihkut pojat |
Tällä kertaa tein sellaisen valinnan, että seurasin upean FIG-gaalan televisiosta omassa hotellihuoneessa. Tiedän kyllä että missasin livenä täydellisen iltanäytöksen jäähallilla, mutta oli se onneksi hieno televisiostakin, nyt vain väsymys jo painoi. Nostan hattua Liisa Ahlqvist-Lehkosuo, Laura Nihti, Liisa Lappalainen, Veera Kainulainen ja muut suomalaiset osaajat, jotka olette olleet kokoamassa ja koreografioimassa näytöstä. Me kaikki olemme teistä todella ylpeitä! Hienoa olla suomalainen tällaisena viikkona.
Kiitos kauniista sanoistasi
VastaaPoistaMielestäni oli loistava idea kirjoittaa blogia tapahtumasta
Pidän erityisesti letkeästä kerronnastasi ja tunnelmakuvista
Kiitos Helde :)
Poista