perjantai 18. huhtikuuta 2014

Keep calm and let the Show begin!

26.-27.4. järjestetään massiivinen voimistelu ja tanssi tapahtuma Show Valkeakoskella. Järjestävänä tahona on Haka Gym yhdessä Suomen Voimisteluliiton kanssa. Joukkueita on tulossa peräti 148 ja esiintyjiä nähdään yli 1300 viikonlopun aikana! Huikea harrastevoimistelun sekä -tanssin taidon- ja voimannäyte. Osallistujamäärä puhuu puolestaan: harrastekisoille, -tapahtumille ja -katselmuksille on tilausta! Tarvitsemme jatkossa resursseja lisää, koska trendi näyttäisi olevan edelleen kasvava. Ensinnäkin järjestävä seura ansaitsee kaiken mahdollisen tuen, mutta myös reilun taloudellisen motivaation. Osallistumismaksuista on jäätävä seuralle viivan alle hyvä positiivnen tulos, jonka avulla mm. kouluttaa ohjaajiaan, tukea seuran lasten ja nuorten harrastetoimintaa sekä mahdollistaa seuran jäsenille uusia tapahtumaosallistumisia. Tämä auttaa jaksamaan vapaaehtoistyössä! Suuri kiitokseni tässä vaiheessa Haka Gymin vapaaehtoisporukalle, jotka rohkeasti tarttuvat näin massiiviseen tapahtumaan, voimia!

Resursseja on koordinoitava myös valtakunnalliseen harrastekehittämiseen yleisemmin. Innokkaita työryhmiä saadaan kasaan, mutta avaintekijä ei ehkä sittenkään ole pienissä organisoituneissa työryhmissä/kuppikunnissa, vaan tietyssä vapaamuotoisuudessa, avoimuudessa, ajan ja paikan valinnaisuudessa, osallistamisessa ja vaikuttamiskanavien lisäämisessä mm. sosiaalisen median kautta. Tästä hyvänä esimerkkinä on tällä hetkellä facebookissa elävät ryhmittymät, joiden kautta olemme verkostoituneet eri puolilla vaikuttavien voimistelun ja tanssin parissa toimivien kanssa ja ainakin minä olen saanut arvokasta tietoa kuuntelemalla/lukemalla eri ihmisten mielipiteitä palstoilta. Näitä viestejä tulemme viemään myös luottamushenkilöille eteenpäin, jotta virallisia päätöksiä saadaan aikaan. Valmistelutyöhön on kuitenkin saanut osallistua tavalliset ruohonjuuritason toimijat. Olen kiitollinen kun olen saanut olla mukana vaikuttamassa.

Resursseja on suunnattava seuratasolle. Esiintyvien harrasteryhmien osallistumisen paikkoja voidaan lisätä eri tyyppisillä tapahtumilla, painotukset voivat olla erilaisia ja vaihtelevia. Valmentajien, ohjaajien ja koreografien kehittämistä tulee tukea lähellä olevan koulutuksen, mutta myös vertaispalautteen avulla esim. lisäämällä keskustelukohtaamisia tapahtumien yhteyteen, kummijoukkuetoimintaa jne. Lisäksi tuomarikoulutusta sekä arviointia on kehitettävä ja tuotava sitä maantieteellisesti eri puolille Suomea. Tätä kautta saamme päteviä tuomareita lisää reserviin. Reserviä puolestaan on pidettävä aktiivisena, jotta saamme hyödynnettyä erilaista tuomariosaamista ja sitä kautta myös tuomarit pysyvät ajantasalla kehityksestä! Säännöllinen tatsi ruohonjuuritason toimintaan auttaa pysymään kartalla ja näin ollen tuomarina voi antaa vielä enemmän tukea valmentajalle ja joukkueelle kohti tulevaisuutta.

Tulevana viikonloppuna Valkeakoskella toivon

Järjestävälle seuralle Haka Gymille jaksamista, saumatonta yhteistyötä ja lopulta taloudellista tuottoa valtavan työpanoksen vastineeksi :)

Tuomareille avointa, positiivista mieltä, oman roolin mieltämistä valmentajien ja ohjaajien tukijana sekä ajatusten kirkautta ja adjektiivien soljuvuutta pitkän päivän iltanakin ;)

Ohjaajille ja valmentajille inspiraatioita, uteliaisuutta oppia muilta, vertaiskokemuksia ja jutusteluja, rohkeutta ottaa kontaktia muihin ja antaa palautetta. Luottoa omaan joukkueeseen, että se tekee parhaansa ja kiitollisuutta siitä, että saa toteuttaa omia ideoitaan ja tavoitteitaan näin mahtavassa porukassa ja tapahtumassa.

Esiintyjille heittäytymistä ja kaikkensa antamista. Toisten huomioonottamista ja kunnioittamista, oppimiskokemuksia ja onnistumista. Kiitollisuutta siitä, että saa olla osa näin mahtavaa porukkaa ja tapahtumaa.


Valkeakoskella nähdään!
    

lauantai 12. huhtikuuta 2014

Utelias liikkuva tankero

Olen aiemminkin todennut, että uuden liikekielen opettelua voi verrata minkä tahansa kielen opetteluun. Tämän lukuvuoden aikana olen ottanut aikaa omalle tekemiselle, omien taitojen harjoittamiselle ja heittäytynyt päätä pahkaa uusien kommunikointitapojen pariin. Olen päässyt matkalle ja tavannut sitä myötä paljon uusia ihmisiä ja kulttuureja. Syyskuussa Oulussa pidettiin OuDance-festivaalit ja hain lehti-ilmoituksen perusteella VIP-katsojaksi ja tulin valituksi. Sain ainutlaatuisen kokemuksen kulkea vapaasti näytöksestä toiseen workshopista toiseen ja kirjoittaa samalla blogia JoJo - Oulun tanssinkeskuksen sivuille. Mikäli olet kiinnostunut lukemaan kokemuksistani lisää niitä löytyy tästä listasta:


1. Päivä: Festarihumussa...ja Tero Saarisen kanssa jonossa

2. Päivä: Ole huutomerkki joka elää!


Selfie Teron kanssa














3. Päivä: Impulsseja kaksin - Kira Riikosen workshop

4. Päivä: Kirjoittaminen tanssin jäsentäjänä - tanssikriitikko Hannele Jyrkän opissa

5. Päivä: Tanssia - kaikkialle! Överallt-teoksen tuotantoprosessissa mukana olo

Turistina olen kuluneen lukuvuoden aikana kokeillut mm. nykytanssia, jazztanssia, salsaa, afroa, broadwayta, bollywoodia, voguingia, kansantanssia ja showtanssia. Oppiminen on tapahtunut pienin askelin, "sana" sieltä toinen täältä. Välillä riemua tuntien osatessani heittää jo jotain uusia fra
aseja kehiin ja hetkeä myöhemmin tuskastuen, kun kieliopissa (tekniikassa ja liikevalinnoissa) ei tunnu olevan mitään logiikkaa. Joissakin liikekielissä huomaan samankaltaisuuksia ja oppiminen tuntuu helpohkolta suuntauksesta toiseen. Omaan kyllä jonkunlaisen "kielikorvan", ohjaa tiettyyn pisteeseen asti. Toisia liikekieliä kuitenkin huomaan opettelevani ja toistavani "hauki on kala" -tyyppisesti ja syvempää ymmärrystä ja omaksumista tuskin niiden osalta itsessäni tapahtuukaan.

Nykyjazz aikuiset tanssikoulu CMC:n näytöksessä

Olen tyypillinen suomalainen siinä mielessä, että melko ankara itselleni "oikeasta kieliopista", kun kommunikoin. Aika usein siis salilla puren hammasta, revin hiuksia päästäni ja poden huonommuutta, kun en millään omaksu samaa sujuvuutta kuin vastapuoli. Saatan jopa luovuttaa ja olla tekemättä. Haluan yksin jälkeenpäin omassa rauhassani sitä tankata sujuvammaksi. Tosin aika ajoin kontrolli unohtuu ja "puhua pälpätän". Vastapainoksi ja lisäksi olen harrastanut "omaa siansaksaani", kielten sekoittelua, johon luen erilaiset improkokeilut. Liikeimprovisaatiota olen viime aikoina saanut tehdä enemmän kuin vuosiin. Olin jo melkein unohtanut, miten keventäviä ja voimaannuttavia luovat liikeharjoitteet ovat. Mielenmaisemani ovat muuttuneet eläviksi ja saaneet uuden muodon, konkreettisiksi, käsinkosketeltaviksi. Samalla olen ottanut liikekontaktia muihin ja päästänyt iholle. Heittäytynyt, hullutellut ja hekottanut. Vaikka olen paljon teettänyt luovan tanssin harjoitteita eri ryhmilläni, itse olen usein jäänyt sivusta seuraajaksi ja ohjaajan rooliin. Roolit ovat tänä lukuvuotena vaihtuneet ja olen huomannut, miten energian purkaminen on ollut yllättävän energisoivaa :)

Yksi mielenkiintoinen tärppi on tulossa huhtikuussa, kansainvälisen tanssin päivän gaalassa, kun tansin Irene Rädyn nykytanssiteoksessa Glamour. Luvassa mustaa pitsiä, korsetti ja paljon huulipunaa...



Koreografina olen halunnut myös haastaa itseäni uusille aluevaltauksille ja hyödyntää kielikylpyjeni antia. Näkijä-ohjelma on toiminut harjoittelukappaleena. Tulen muistamaan lopunikäni tämän ohjelman tekoprosessin, joka on poikennut kaikista aiemmin tekemistäni monestakin syystä, mutta mm. sen vuoksi, että sen muoto ja rakenne on muuttunut lukuvuoden aikana ainakin neljä kertaa radikaalisti alkuperäisestä. Ohjelman huipennus on Valkeakoskella Show-tapahtumassa huhtikuun lopussa yli 20-vuotiaiden vapaa sarjassa ja koen sen olevan ensimmäinen iso kielikokeeni. Nimittäin vaikka pienempiä "sanakokeita" on ohjelman myötä ollut, nyt punnitaan, onko mitään jäänyt takataskuun oppimisprosessistani. Laitoin koreografian helmikuussa kokonaan uusiksi ja kokoonpanommekin hieman muuttui. Luin saamiamme tuomaripalautteita, opettelin, perehdyin, tutkin. Hain palautetta ulkopuolelta ja muokkasin sen mukaan. Vimma oli kova ja syntyi neljäs versio, joka sellaisenaan päästään esittämään vielä toukokuussa Oulun Voimisteluseuran näytöksessäkin. En todellakaan odota menestystä, vaan jälleen uutta tuomaripalautetta ja muiden vapaa sarjan koreografien vertaisjutusteluja. Lähden oppimaan. Olen omassa prosessissani tanssin puolella kovin alkutekijöissä, mutta haluan uskoa, että voin kehittyä vielä :)

Näkijä. Kuva: Minna Kouri

Ensi syksy on auki, monia mahdollisuuksia täynnä. Uusi haastava tilanne, aion heittäytyä enemmän "freelanceriksi", uhkarohkeaa, mutta kiehtovaa. Erilaiset yhteistyökuviot siis kiinnostavat, joten saa olla yhteyksissä ;) Kouluttaudun parhaillaan vammaisten ja ei-vammaisten integroidun tanssin puolella mm. Kuopiossa australiaisen Philip Channellsin johdolla ja saan asiaan lisäaspektia toukokuussa Raisa Fosterin koulutuksessa sosiaalisen pedagogian näkökulmasta. Tanssi- ja liiketerapian opinnot Pyhäjärvelläkin kiinnostavat...Saadessani taaperotanssin Legoliiga-ohjelmallani menestystä tämän vuoden Arktisissa Askelissa maaliskuussa on vähitellen noussut into luoda myös lasten kanssa lisää jotain. Satujen henkiin herättäminen liikkeen kautta kiehtoisi erityisesti...katsotaan...

Legoliiga, Ookko nää Oulusta-stipendi ja Pupuraadin (lapsiraadin) stipendi

Uteliaisuus vie, liike ei pysähdy...tankero, mutta potentiaalinen :)