On mielenkiintoista paitsi koreografina, valmentajana myös tuomarina pohtia millainen liikkeen muoto, tekemisen tapa ja tyyli on ominaista juuri minulle ja toisaalta tunnistanko (hyväksynkö?) muiden koreografien/valmentajien tai jopa tiettyjen seurojen tapaa toteuttaa tanssillista voimistelua. Mieltymyksiä, perinteitä ja tottumuksia (maneereja) on useita. Kun samalle treenitunnille laitetaan voimistelemaan 10 eri seuroista lähtöisin olevaa voimistelijaa, joilla on suurinpiirtein saman verran kokemusvuosia, on aivan varmaa, että jokainen toteuttaa silti voimistelun liikekieltä eri tavalla! Myös tiettyjen koreografien tyylin tunnistaa jo kaukaa vaikka ohjelmien ideat hiukan vaihtuisivatkin.
Omissa ryhmissäni on lähes 15 vuoden ajan ollut se rikkaus, että ovista on tullut voimistelijoita eri puolilta Suomea, suuressa opiskelijakaupungissa kun asun. Nämä uudet tuulahdukset ovat pitäneet minut hereillä :), välillä olen kokenut todellisia oivalluksia ja napannut uutta oppia muulle joukkueelle, välillä taas olen kokenut melkoisena haasteena muokata totuttuja liikemalleja yhtenäistääkseni uuden tulokkaan liikekielen osaksi olemassaolevaa joukkuetta. Tätä ei pidä ymmärtää väärin, en jatkossakaan halua ryhmistäni sisäänpäinlämpeäviä suljettuja ryhmiä, mutta jännä ilmiö tämä vain on. Vaikka periaatteessa jokaisella pitäisi olla sama perusvoimistelutausta, voi aivan perusteissakin olla suuria eroja. Itseäni on yllättänyt nämä painotuserot ohjaamisessa. Tämän blogin postauksessa Mistä on hyvä perusvoimistelutaito tehty? pohdin tarkemmin näitä painotuksia oman kokemukseni mukaan.
Tanssillisessa voimistelussa ryhmän ei missään tapauksessa tarvitse olla kloonattu ja mielestäni jokainen voi tietyissä rajoissa tulkita omalla tavallaan liikettä, mutta koreografioiden rakenteet perustuvat pitkälti yhtenäiseen tekemiseen, joten liikekielen muokkaukseen ja prässiin on varmasti joutunut itse kukin ryhmässä voimistellessaan :)
Käsiliikkeiden muodoissa muokkausta tehdään esim. kämmenen asennossa (sormet harallaan, tiukasti yhdessä, rennosti ojentaen...), ranteiden ja kyynärpäiden kulmien terävyydessä- pehmeydessä (oma mieltymykseni on, että ranteet ovat joko terävästi flexissä työntöliikkeenä tai ojennuksessa, ei mitään puolinaisia koukistuksia. Kun haetaan käsiin pehmeää pyöreyttä se tehdään fokusoimalla liike hartialinjaan, ryhtiin ja olkapäihin/olkavarsiin, ei niinkään ranteisiin. Kun taas haetaan ojennusta koko käteen jostain syystä monella jää kyynärpää hieman koukkuun, käden ei pidä olla yliojennuksessa vaan venyä ojennukseen). Jalkaliikkeiden muodoissa muokkausta aiheuttavat mm. nilkan ojennuksen yhteydessä varpaiden ojennukset (minun mielestäni nilkka ei ole ojennettu ennen kuin myös varpaat ovat ojennuksessa/pyöristettyinä alaspäin erityistä haastetta tämä tuottaa hyppelyissä ja hypyissä), jalkojen uloskierrot/sisäkierrot nostoissa, jalkojen liikkuvuus ja voima erityisesti hypyissä ja tasapainoissa. Vartalonhallinnan ja vartalonliikkeiden kohdalla mm. kannatus ja ryhti herkästi katoavat liikkeen edetessä tilassa, paikallaan olevissa liikkeissä kannatus löytyy helpommin. Lisäksi pään ja käsien asennoista vartaloliikkeen jatkeena ja tukena on paljon mieltymyseroja (oma mieltymykseni on, että löysät, holtittomat kädet vievät vartaloliikkeeltä kaiken voiman tai vastaavasti ylväs pään asento liikettä tukien voi kompensoida vaikkapa jäykkää rintarangan liikkuvuutta kierroissa ja taivutuksissa). Hurjan paljon eroja on myös tanssillisen voimistelun treenikulttuurin omasta mielestäni kuuluvissa eläytymisessä, ilmaisussa ja eri liikesukuja yhdistävien sarjojen omaksumisessa. Valmentajana huomaan jo ensimmäisellä treenitunnilla onko voimistelija tottunut tekemään eläytymis- ja improvisaatioharjoitteita ja liikkuvia sarjoja erilaisiin temponvaihteluihin ja musiikin tyyleihin.
Omia maneereitani tarkkailen koreografioiden kautta DVD-levyjä tuijottaen. Olen aika tarkka siitä, ettei ohjelmiini lipsahtaisi ennalta-arvattavaa tai "jo-moneen-kertaan-nähtyä", tämä vaatii jatkuvaa mukavuusalueeltani poistumista ja pitkää koreografiaprosessointia. Toisinaan onnistun toisinaan en.
Tässä muutamia omia mieltymyksiäni kuvina, kuvat olen lainannut googlaamalla :)
Kädet, kämmenten asennot, käsien muodot
Kuopion Reippaan Voimistelijat |
Jyväskylän Naisvoimistelijat |
Oulun Voimisteluseura
Jalat, nilkat, jalkojen muodot
|
Kellon Työväen Urheilijat |
Kuopion Reippaan Voimistelijat |
Aivan mahtava blogi! Hyvä, että vinkkasit tästä Voimistelu-lehdessä (:
VastaaPoistaKiva kun kiinnostaa, blogilinkkiä saa levittää ois niin mukava kun saatas jossain vaiheessa täällä enemmänkin keskustelua aikaan ;)
PoistaTosi hyvä blogiteksti ja pätee myös tanssimaailmaan eri hyvin :)Itse koreografina/tanssinopettajana tunnistan aika helposti liikekielestä mikä ryhmä on kenenkin käsialaa tai mistä päin Suomea esiintyvä ryhmä on..Piirit on pienet tuolla FDO:n alaisten lajien puolella vaikka harrastajia onkin paljon :) Käy vilkaisemassa mun blogi, jos koreografiat/tanssimaailma/treenaaminen kiinnostaa :)
VastaaPoistahttp://stormbringerdance.blogspot.fi/
Jee, hauskaa, että tanssipuoleltakin tulee kommenttia, kiitos :) käyn tsekkaamassa blogisi.
VastaaPoista